Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

28.5.2026 15:26 ・ Päivitetty: 28.5.2026 15:26

Nuorten usko tulevaisuuteen puhutti kyselytunnilla – pääministeri tyrmäsi EK:n karun esityksen

HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Eduskunnan kyselytunnin torstaina avasi kysymyksellään SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto.

SDP nosti eduskunnan kyselytunnilla puheeksi nuorten uskon ja luottamuksen tulevaisuuteen. Oppositio moitti hallitusta epävarmuuden lisäämisestä ja kysyi, miten nuorten usko tulevaisuuteen palautetaan.

Demokraatti

Demokraatti

Eduskunnan kyselytunnilla SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman luonnehti, että luottamus on talouden tärkeintä valuuttaa ja sen varassa myös nuorten tulevaisuususko joko nousee tai laskee. Hän huomautti, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) on herkällä korvalla kuunnellut Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) tämän hallituskauden aikana. Hän nosti esiin EK:n esityksen, että ensi vaalikaudella pitää leikata lakisääteisiä ylityö- ja sunnuntaikorvauksia.

– Nämä ovat erittäin tärkeitä monille palvelualojen työntekijöille. Voitaisiinko yhdessä sopia, että tällaiset puheet ja ehdotukset kuopataan, jotta työntekijöiden luottamus tulevaisuuteen paranee, Lindtman kysyi.

Orpo tyrmäsi ajatuksen ylityö- ja sunnuntaikorvauksista leikkaamisesta.

– Suomessa pitää enemmänkin miettiä, että miten meillä on talouden kasvua ja varaa maksaa parempia palkkoja, miten edelleenkin voidaan keventää ansiotulojen verotusta, jotta ihmiset tulevat toimeen omalla palkallaan, jotta kannattaa tehdä töitä, ottaa vastuuta, kehittää itseään, yrittää, ottaa yrittämisen riskiä.

– Nämä ylityökorvaukset ovat niin oleellinen osa satojentuhansien suomalaisten tulonmuodostusta. Ei se ole se paikka, missä tässä nyt lähdetään leikkaamaan. Enkä sellaista lähtisi esittämään, Orpo vastasi.

KYSELYTUNNIN avannut SDP:n tuore varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto aloitti kysymyksensä onnittelemalla viikonloppuna valmistumistaan juhlivia nuoria.

– Nuorilla on elämä edessä ja heidän tulisi uskoa, että huominen on täynnä mahdollisuuksia. Mutta yhä useampi nuori kokee tällä hetkellä toisin. Nuorten laskeva tulevaisuususko on yksi Suomen hälyttävimmistä tiedoista, Perholehto sanoi.

Hän nosti esiin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kommentin, ettei veronmaksajien rahaa ole tarkoitettu unelmien toteuttamisen kustantamiseen.

– Mutta juuri sitähän toimivaa yhteiskunta tekee. Luo mahdollisuuksia ja huolehtii, että nuorten ei ole pakko luopua omista unelmistaan siksi, että lähtökohdat tai aika on vaikea, Perholehto huomautti.

Perholehto kysyi pääministeri Orpolta, miksi hallitus jatkaa nuorten tulevaisuususkoa heikentävää politiikkaa sen sijaan, että rakentaisi vakaan arjen perusedellytyksiä.

Orpo myönsi, että nuorten tulevaisuuden uskoa varmasti koetellaan, kun sodat, kriisit ja vaikea taloustilanne luovat näköalattomuutta. Orpon mukaan sen eteen on tehtävä töitä, että nuoret voivat uskoa siihen, että Suomessa on töitä ja täällä voi rakentaa hyvää elämää.

– Mutta kyllä hallitus on tehnyt paljon. Juuri eduskunnalle annettiin esitys siitä, että ne nuoret, jotka eivät heti saa korkeakouluopintopaikkaa, voivat opiskella 30 opintopistettä ilmaiseksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Kun meillä on kymmeniätuhansia nuoria, jotka odottavat sitä ensimmäiseen opiskelupaikkaan pääsyä, tämä on todella hyvä.

PERHOLEHTO moitti, ettei hallitus ole tehnyt yhtäkään toimea, joka sitouttaisi työnantajan palkkaamaan enemmän tai paremmin. Hallitus on päinvastoin esimerkiksi helpottanut irtisanomista. Hän muistutti, että SDP on esittänyt määräaikaista verohyvitystä ensimmäisen työntekijän rekrytointiin ja kysyi, voisiko hallitus tarttua ehdotukseen.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) torjui Perholehdon väitteen ja sanoi hallituksen työmarkkinauudistusten keskeisimmäksi tavoitteeksi madaltaa kynnystä tarjota uutta työtä. Marttiselta ei kuultu vastausta siihen, tarttuisiko hän työministerinä SDP:n ehdotukseen määräaikaisesta verohyvityksestä.

Kansanedustajat ottivat kyselytunnin aikana esille myös vuoden mittaisten perusteettomien määräaikaisten työsopimusten solmimista helpottavan lakiesityksen, joka viime viikolla hyväksyttiin. Kansanedustaja Helena Marttila (sd.) kiteytti, että pätkätyölaki lisää erityisesti nuorten naisten epävarmuutta.

– Tästä SDP:n puheesta jää sellainen mielikuva, että ikään kuin se vaihtoehto määräaikaiselle työsuhteelle on aina se vakituinen työsuhde. Mutta näinhän asia ei ole. Usein määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto voi olla työttömyys, työministeri Marttinen sanoi.

– Lainsäädäntö on rakennettu juuri niin, että näitä määräaikaisia työsuhteita käyttämällä voidaan saada meidän nuorille jalka oven väliin työelämään.

Ei tämä tilannekuva nyt puhumalla miksikään muutu.

VASEMMISTOLIITON kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen nosti puheessaan esiin Orpon vetoomuksen oppositiolle, että puhutaan yhdessä Suomi kasvuun.

– Kyllä me puhua voimme, mutta nyt kuitenkin ennen kaikkea odottaisin hallitukselta tekoja. Tuoreimmat työllisyysluvut ovat jälleen katastrofaalisen huonoja. Työllisyysaste laskee edelleen ja on lähes kolme prosenttiyksikköä heikompi kuin teidän hallituksenne aloittaessa. Ei tämä tilannekuva nyt puhumalla miksikään muutu, Pekonen sanoi.

Pekosen mukaan osa-aikaisen ja lyhytkestoisenkin työn pitäisi aina kannattaa ja siksi hänen mielestään suojaosat pitää palauttaa sosiaaliturvaan.

– Te pääministeri Orpo myös varmasti tiedätte, että suojaosien poistaminen oli virhe ja että suojaosat tullaan palauttamaan ennemmin tai myöhemmin. Eikö olisikin nyt fiksua aloittaa tämän virheen korjaaminen ja käynnistää valmistelu suojaosien palauttamiseksi?

Orpon mukaan hänen vetoomuksessaan oli kyse siitä, että opposition puheissa ”kaikki on huonosti”. Haasteita on, mutta samaan aikaan taloudessa on tapahtunut käänne, Orpo sanoi. Hän muistutti, että työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys lähtee laskuun kesän jälkeen.

– Se vaatii ensin, että saadaan talouskasvua, ja nyt se on kasvussa. Ja meidän tehtävämme olisi myöskin omilla puheillamme tukea tätä myönteistä kehitystä, mikä näkyy suomalaisissa yrityksissä tällä hetkellä. Sinne ne työpaikat syntyvät.

Vastausta kysymykseen suojaosan palauttamisesta ei saatu.

KESKUSTAN kansanedustaja Anne Kalmari nosti esiin, että tänä viikonloppuna 3500 nuorta ei valmistu, koska he eivät ole saaneet harjoittelupaikkaa. Hän kysyi, mitä hallitus aikoo tehdä tilanteelle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) myönsi, että harjoittelupaikat todella ovat olleet kiven alla. Talvitie kertoi, että hän järjesti muutama viikko sitten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) kanssa pyöreän pöydän keskustelun aiheesta.

– Me olemme myöskin haastaneet huomattavasti enemmän elinkeinoelämää ja yrityspuolta mukaan siihen, että harjoittelupaikkoja nyt meidän nuorille tarjottaisiin. Siellä on myös sellaisia rakenteellisia asioita, joita käytiin läpi ja niiden kanssa toimia tehdään, jotta paremmin pystytään meidän nuorille tarjoamaan harjoittelupaikkoja ja sitä kautta varmistamaan se valmistuminen ajoissa, Talvitie sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU